Valokuvat – pysyviä muistoja elämän hetkistä
Valokuvaaja Sirpa Papinaho

Hautajaiset ja niiden kuvaaminen etenee näin

Valokuvauksesta sopiminen. Jopa hautajaispäivää edeltävänä päivänä ehtii varata minut valokuvaamaan, jos olen vapaana. Tulen mielelläni kuvaamaan, Aina kannattaa soittaa tai laittaa sähköpostia, ja tarkistaa kuvaustilanteeni. Yhteydenoton jälkeen lähetän joko tarjouksen valokuvauksesta (tekstiviesti tai sähköposti) tai tilausvahvistuksen em. tavoilla koskien asioita, joista sovimme.

Hautajaisviikolla

Varmistan saapumiseni hautajaisviikolla. Laitan noin 4 päivää ennen siunaustilaisuutta tekstiviestillä tai sähköpostitse ensimmäisen vahvistuksen valokuvaamaan saapumisestani. 

Toisen vahvistusviestin lähetän hautajaispäivän aamuna. Näin ei tarvitse jännittää tuleeko kuvaaja vai ei. Tämä tapa varmistaa tuloni on saanut erittäin paljon kiitosta asiakkailtani.

Hautajaispäivänä

Saavun kappeliin noin 30 min. ennen siunausti­lai­suu­den alkua. Kappeliin tai kirkkoon pääsee normaalisti noin 15 minuuttia ennen kuin tilaisuus alkaa, jos siellä on useampia siunauksia. 

Jos saattoväellä on oma laulaja tai soittaja, hän pääsee hiukan aiemmin kappeliin harjoitellakseen kanttorin kanssa. Tällöin myös minä menen sisälle, ja otan kuvia, kun arkku on yksinään kappelissa tai kirkossa.

Ensimmäiset kuvat otan ulkona, miltä kappeli tai kirkko näyttää, jotta siitäkin jää muisto. Näissä paikoissa ei niin usein käydä, joten ne voivat olla vieraita hautajaisvieraille, jopa paikkakuntalaisellekin. Ihan joka kerta en koko rakennusta kuvaa; riippuu kuvaustilasta sen ympärillä. Ohessa Hietaniemen krematorio, jossa olen ollut hautajaisia kuvaamassa.

Hietaniemen krematorio, iso kappeli aurinkoisena kesäpäivänä

Myös Honkanummella olen usein kuvannut siunaustilaisuuksia.

Honkanummen hautausmaan kappelit kesällä

Vasemmalla Honkanummen hautausmaan pieni kappeli ja oikealla iso, ja välissä omaisten odotustila. (Kun annan valokuvat hautajaiskuvauksen tilanneelle, niissä ei lue nimeäni.) 

Joissakin kappeleissa on ulko-oven vieressä pieni ilmoitustaulu, jossa näkyy kyseisen tilan varauskalenteri, siunaustilaisuuksien aikataulut. Jos sellainen on, otan siitäkin kuvan. Ohessa Malmin hautausmaan ison kappelin ja Honkanummen ison kappelin aikataulut (nimet ym. tunnistetiedot sumennettu).

Malmin hautausmaan ison kappelin varausaikataulpaperi sateisena lokakuun päivänä


Honkanummen ison kappelin siunaustilaisuuksien aikataulut


Kappelissa/kirkossa ennen tilaisuuden alkua

Kun saattajat ovat istuneet paikoilleen ja odottavat papin saapumista, otan muutamia yleiskuvia alttarilta saattoväkeen päin niin, että myös arkku näkyy kuvassa. Kun pappi saapuu, siirryn pois alttarilta sivummalle ja taakse kuvaamaan. Pappi kättelee ainakin lähiomaiset, ja eräässä siunaustilaisuudessa pappi kätteli kaikki kirkon penkkirivien henkilöt. Pappi myös kumartaa arkulle, käy alttarilla jne, Kuvaan kaikki vaiheet, jotta saan kuvallisen kertomuksen tapahtumista kuvauksen tilaajalle ja kuvien katsojille.

Hautajaiskuvaus Hyvän Paimenen kirkossa, Helsingissä.

Lähiomaiset istuvat aina eturivissä. Leski istuu yleensä penkkirivin päässä lähimpänä arkkua. Muut sukulaiset, ystävät, työkaverit, naapurit ym. istuvat seuraavilla riveillä. Mitä lähempi suhde vainajaan, sitä lähempää arkkua istumapaikan voi valita. Aivan takariviin ei kannata jäädä, vaan mennä rohkeasti vaikka yhden penkkirivin päähän muista, koska se näyttää valokuvissakin hyvältä, kun saattoväki istuu melko lähekkäin. 

Jos kirkossa ja kappelissa on keskikäytävä, omaiset istuvat käytävän oikealla puolella, kun katsotaan penkkirivien välistä alttarille päin; muut istuvat vasemmalla puolella käytävää. Näiden muiden istumapaikat eivät ole niin tarkkaan määritelty, vaan voi istua sinne, missä tilaa on, tai mikä omasta mielestä on viisasta.

Mihin laittaa kukat odottamaan?

Joskus saattoväkeä saattaa askarruttaa, mihin laittaa arkun ääreen laskettava kukkalaite tai kukkakimppu odottamaan ennen kuin se mennään laskemaan arkun viereen. 

Kukkakimput odottamassa kukkatelineessä siunaustilaisuuden alkua ja arkulle viemistä Honkanummen isossa kappelissa.


Kukkakimput odottamassa siunaustilaisuudessa arkulle viemistä Helsingin pitäjän kirkon kappelissa.


Esimerkiksi Honkanummen isossa kappelissa on erilliset, metalliset kukkatelineet. Helsingin pitäjän kirkon kappeleissa ovat myös metalliset telineet ja/tai puukuutiot, joiden päälle kukat voi asettaa odottamaan. Toki kukat voi ottaa penkille viereen, jos tilaa on. Mikäli kukat on tilattu toimitettavaksi suoraan tilaisuuteen, ne löytyvät kappelin eteisestä jostakin kohtaa. Kuvaan myös kukatkin.

Kun siunaustilaisuus alkaa

Kun pappi on istunut paikalleen, kanttori alkaa soittaa alkumusiikkia kuvaan tuolloin muutamia laajoja kuvia, kun kanttori istuu urkujen ääressä; rajatumpia kuvia, joissa näkyy koko soittaja ja nuotit; ja tiiviimpiä lähikuvia, joissa näkyy vain nuotit.

Arkun luokse saapuvat kukkien tuojat

Pappi sanoo siunaustilaisuuden alkupuolella, alkumusiikin jälkeen saattoväelle, että nyt voitte laskea kukat. Vuosia sitten oli tapana, että kukat käytiin laskemassa noin puolivälissä tilaisuutta.

Ensimmäisenä arkun luo saapuvat kukkineen lähimmät omaiset. Yleensä leski on ensimmäinen, sitten vainajan lapset, sisarukset jne. Aluksi luetaan mahdolliset muistosanat ja sitten lasketaan kukat arkun viereen, jonka jälkeen jäädään arkun ääreen vielä hetkeksi kunnioittamaan vainajaa. Pakko ei ole sanoa mitään, vaan voi vain laskea kukan ja olla hetken arkun äärellä. Jotkut koskettavat arkkua ennen poistumistaan arkun luota.

Eräissä erittäin suurissa hautajaisissa lähes koko saattoväki meni kerralla alttarille, asettui sinne perheittäin, ja kukin perhe asteli vuorollaan arkun viereen. Yksi henkilö piti kukkalaitetta ja luki muistovärssyn. Kun kaikki olivat jättäneet oman huomionosoituksensa vainajalle, oli kuvauksen tilaajan toiveena saada yhteiskuva koko saattoväestä alttarilla arkun ympärillä – ja sellaisen kuvan heistä otin. Otin toki monia kuvia sarjakuvaustoiminnolla, jotta saatoin valita parhaimman tilaajalle. 

Tavoitteeni on aina valokuvata kaikki arkun luokse saapuvat kukkien laskijat ja muistovärssyjen lukijat. Valokuvassa näkyy silloin arkku, jonka vieressä seisoo henkilö tai muutamia henkilöitä kukkineen, ja toisessa kuvassa kukat on laskettu, mutta viivähdetään vielä hetki arkun äärellä.

Jos salissa on keskikäytävä, kuvaan arkun ääreen tulijat siitä, jolloin minun ei tarvitse liikkua paljonkaan, enkä siten kiinnitä huomiota. Jos penkkirivejä halkaisevaa keskikäytävää ei ole, joudun liikkumaan etummaisen penkkirivin edessä edestakaisin, jotta saan arkun luokse tulleiden henkilöiden kasvot näkyviin kuvissa, tai liikun taempana penkkien välissä, jos istujia ei ole jokaisella rivillä.

Hietaniemen krematorio, siunaustilaisuus ja sen valokuvaaminen

Mikäli henkilö tai ryhmä on arkun vieressä pitemmän aikaa, otan useampia kuvia: kenties lähikuvan muistovärssyn lukijasta, kun pikkuinen lapsi laskee kukan arkun viereen, tai kun joku koskettaa arkkua jättäen siten vielä viimeisen jäähyväisensä.

Kukkien laskeminen arkun ääreen

Yksittäisiä ruusuja tuotu arkun viereen siunaustilaisuudessa.

Joskus omaiset toivovat siunaustilaisuuteen saapuvien tuovan siunaustilaisuuteen vain yhden kukan. Ne lasketaan niille varattuihin maljakoihin, jotka yleensä on varattu arkun lähelle. (Kannattaa varmistaa etukäteen, että maljakoita arkun viereen on kappelissa saatavilla.)

Eräässä siunaustilaisuudessa oli kappelin sisäoven vieressä valmiina yksittäisiä ruusuja, ja saattoväki poimi niistä kukin yhden kukan kappeliin sisään astellessaan. Tilaisuuden järjestäjä oli hankkinut kukat.

Kukat laskettu arkun viereen metalliselle telineelle Honkanummen isossa kappelissa, Vantaalla. Arkun alttarin puoleiseen päähän pappi piirtää hiekkaristin, joten sinne ei kannata kukkia laittaa.

Arkun vieressä on normaalisti metalliset kukkatelineet, joille kukat lasketaan. Toisinaan jotkut laskevat oman pienen kukkakimppunsa tai yksittäisen kukkansa suoraan arkun päälle. Silloin kannattaa olla laittamatta kukkia alttarin puoleiseen arkun päähän, tai ainakin jättää tilaa aivan arkun päätyyn, koska pappi piirtää sinne hiekkaristin siunatessaan vainajan. 

Siunaustilaisuuden päätyttyä kukat joko otetaan mukaan ja viedään arkun kanssa haudalle, viedään muistotilaisuuteen, annetaan omaisille, tai vain jätetään kappeliin, josta henkilökunta korjaa ne pois. 

Arkun kantaminen

Jos arkku kannetaan autoon tai viedään hautaan hautausmaalle, saapuu suntio kappeliin siunaustilaisuuden lopussa. Hän tulee arkun luo, kumartaa arkulle ja omaisille, tervehtii saattoväkeä ja neuvoo kuinka toimitaan. Ulkovaatteet saa käydä laittamassa päälle, kukat otetaan arkun viereltä pois ja kantajat asettuvat paikoilleen kuulemaan kantamisohjeita. 

Arkunkantajan ei pidä yliarvioida omia voimiaan, etenkin jos arkku kannetaan vain käsikahvoista (vaatii hyvää puristusvoimaa). Hartioiden yli kulkevaa kantoliinaa apuna käyttäen taakka ei tunnu ihan niin raskaalta. Suntio tulee kantohetken alussa kertomaan kuinka kantoliina asetetaan ja millainen ote siitä otetaan, kun arkkua lähdetään kantamaan. Myös haudalla hän antaa neuvot arkun laskemiseen

Arkun kantaminen siunaustilaisuuden päätteksi.

Mikäli saattoväessä ei ole riittävästi kantajia, voi sellaisia tiedustella erikseen seurakunnalta tai hautaustoimistosta. Joissakin hyvin pienissä kuvaamissani hautajaisissa ovat kaikki arkun kantajat olleet ulkopuolisia ammattikantajia.

Siunaustilaisuuden valokuvauksen hintaan kuuluu arkun autoon kantamisen kuvaaminen. Joskus arkku jää kappeliin ja henkilökunta siirtää sen pois. Toisinaan omaiset kantavat arkun kappeliin ennen siunaustilaisuuden alkua – tämänkin kuvaaminen sisältyy siunaustilaisuuden valokuvauksen hintaan, jos sellainen on ohjelmassa.

Arkun saatto hautausmaalle ja hautaan laskeminen

Talvinen kuva, jossa arkun hautaansaatto siunaustilaisuuden jälkeen. Arkku viedään hautaan saattoväen seuratessa perässä.


Siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannetaan kappelista ulko-oven edessä odottaville kärryille. Pappi ja suntio johtavat saattojoukon haudalle. Kuvaan halutessa arkun hautaansaaton ja hautaanlaskun, jolle on oma hintansa hinnastossani.

Arkku lasketaan hautaan. Kuusi kantajaa.

Haudalla suntio ohjeistaa kantajia kuinka arkku kannetaan haudan päälle, millä tavalla arkku liu'utetaan alas hautaan löysäämällä otetta hartian yli kulkevasta kantoliinasta. Suntio myös huomauttaa, jos joku laskee liian nopeasti tai liian hitaasti, sillä arkun olisi hyvä pysyä koko ajan vaaka-asennossa. Lisäksi hän saattaa huomauttaa, jos jonkun asento on liian kumara, joka ei ole ergonomisesti hyvä. Kannattaa kuunnella suntion ohjeet tarkasti, ettei liina karkaa käsistä ja arkku yhtäkkiä putoa hautaan. Kun arkku on saavuttanut haudan pohjan, suntio sanoo "tämän puolen kantajat irrottavat otteensa kantoliinasta ja vastakkaisen puolen kantajat kerivät liinat ylös", jonka jälkeen liinat ojennetaan suntiolle. 

Kun arkku on haudan pohjalla, saa saattoväki heittää hautaan arkun päälle kukkia, hiekkaa tms. Joskus tämän jälkeen omaiset lapioivat ensihiekat arkun päälle, tavallisesti sen ovat tehneet miehet. Lapiointihalukkuudesta tulee kertoa seurakunnalle, jotta he osaavat toimittaa lapiot valmiiksi haudalle.

Kukkia haudalla, jonne arkku on juuri laskettu.

Lopuksi haudan peitoksi laitetaan suojakansi, jonka päälle lasketaan kappelista tuodut kukat kukin vuorollaan. Lisäksi lauletaan myös jokin virsi. Kaiken tämän tietenkin valokuvaan. Aivan lopuksi otan kuvia haudalle lasketuista kukista. Voin myös ottaa ryhmäkuvia haudan äärellä.


Kun tarvitset valokuvaajaa, ota yhteyttä:

Sirpa Papinaho, puh. 050 301 2580, sähköposti: sirpa(at)sirpapapinaho.fi
Toiminimi: GraFigure, Y-tunnus 1612250-4